Tänään tahtoi syntyä pieni sadeaiheinen laulu, vaikka olin kirjoittamassa talteen erästä toista, jota ei myöskään saisi hukata. Aiheesta on juttua enemmänkin, mutta jääköön se nyt pois. Sen sijaan halusin vähän selata, mitä Raamattu kertoo sateesta. Kertoo se paljonkin, tässä vain pintaraapaisua:
Raamatussa sade voi olla kirjaimellisesti luonnonilmiö tai vertauskuva, joka tarkoittaa Jumalan siunausta, tuhoa tai liittoa.
”niin minä annan maallenne sateen ajallaan, syyssateen ja kevätsateen, että saatte korjata satonne.” 5. Moos. 11: 14
Sade voi olla myös tuhoisa kuten vedenpaisumuksen aikana (1.Mooseksen kirja, luku 7).
Sade voi olla osa liittoa Jumalan ja kansan välillä: ”Minä asetan heidät vuorelleni, sen ympärille, ja annan sateen tulla ajallaan; se on siunauksen sateita.” Hes. 34: 26
Mutta sade voi kuvastaa myös Jumalan tuomiota ja rangaistusta kuten Hesekielin kirjassa luku 13, jossa puhutaan väärästä ennustamisesta seurauksineen. ”Sano: Näin sanoo Herra, Herra. Katso, minä annan rankkasateen tulla; rajumyrsky ja myrskyisku iskee vääjäämättä.”
Symbolinen sade siunausta ilmaisemassa: ”Minä vuodatan vettä janoiselle maalle, virtoja kuivalle maalle. Minä vuodatan henkeni sinun siemenellesi, ja siunauksen sinun jälkeläisillesi.” Jes 44: 3
Tähän siunaukseen onkin hyvä lopettaa. Sitten vain se laulu, joka toimi aasinsiltana tärkeämpään.
4381 Yöpilviä: