Sata vuotta sitten syntyneen Eeva-Liisa Mannerin (1921 – 1995) kaksi runoa ovat tulleet läheisiksi, ja olen ne säveltänyt. Nyt sävellyksille sanoituksineen on virallinen oikeudenomistajien käyttölupa julkisesti Teoston kautta.
Talvi kokoelmasta Tämä matka 1956 on kulkenut mukana opiskeluajoilta asti. Helsingin Tyttönormaalilyseossa auskultoimistalvena pitämäni harjoitustunti jäi erityisesti mieleen, koska luokan 14 – 15- vuotiaat oppilaat olivat runosta niin kiinnostuneita. Tunnin aiheena oli tuo runo Talvi heidän lukukirjastaan. Kirjassa runon vieressä oli jokin talvinen kuva, jota myös käsiteltiin. Valitettavasti kirjahyllyssäni ei enää ole Niinistö – Ojajärven Keskikoulun lukukirjaa voidakseni tarkistaa, kenen kuuluisuuden maalaus se oli.
Syvä ja kirkas -runo tuli kokoelmia selatessa vastaan vuonna 2019, ja heti halusin etsiä siihen säveliä… ”Taivas niin kirkas, että lintu näkyy lävitse.”
Eeva-Liisa Manner -seurassa on tutustuttu sävellyksiini, ja heiltä sain kehotuksen ja tietoa käyttölupien hakemiseen. Mannerin teosten oikeudenomistaja on Suomen Kirjailijaliitto, ja käytöstä kertyvillä varoilla tuetaan nuoria runoilijoita.
Laulujen julkisen esittämisen lisäksi voidaan erikseen sopia myös nuottien julkaisusta seuraavassa Laululintu-kirjassani, jos sellainen syntyy. Sisällöllisesti nuo luonnonläheiset runot sopivat hyvin omieni joukkoon. – On siis tullut ikään kuin sysäys eteenpäin. Periaatteessa aineisto on valmiina, mutta liika on liikaa. Vaikeinta sommittelussa onkin sisällön karsinta.
Ammattikustantajille en ole nuottejani tarjonnut. Heidän julkaisuperiaatteisiinsa vaikuttaa paljon myyntinäkökulma, ja runojen/laulujen kohdalla tiedämme millainen menekki on. – Aiemmat painatuskokemukseni BoD:ssä ovat olleet positiivisen puolella, ja tuskin nytkään käytän aikaa ja vaivaa ammattilaisten apujen kyselemiseen … siis jos vielä toimeen tartutaan.