”Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.” Matt. 25: 35 – 36
Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jäisi osattomaksi Jumalan armosta. Pitäkää armo tarjolla, käsivarren mitan päässä, niin että jokainen ulottuu ottamaan vastaan. Ainoastaan kädenojennus heiltä itseltään tarvitaan, mutta se jo on monelle ylivoimaista. Armo ei kuitenkaan automaattisesti kaadu kenenkään päälle, vaan siinä tarvitaan sen hyväksyminen ja vastaanottaminen omakohtaisesti. Armo kirkastaa itse itseään sen jälkeen, kun se on tullut ihmisen osaksi.
Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi myös antakaa. Antakaa kitsastelematta, sillä armon kerjäläisistä on tullut armon lapsia. Olette saaneet armoa armon päälle ja vielä lisättynäkin. Jumalan Pojan pyhä ja kallis veri on tämän kallisarvoisen armon hankkinut jokaiselle, joka sen ottaa vastaan. Tämä sana on totta.
”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” Joh. 1: 12