Ihminen etsii milloin mitäkin, joskus myös sellaista, minkä tietää mahdottomaksi saavuttaa. Hän etsii ”helmiä meren pohjasta” tai jotakin taivaallista kosketusta eikä usein huomaa tai arvosta sitä mitä hänellä jo on. – Etsiskely on ajatuksena tämänkertaisessa laulussa.
Ensin syntyi sävel, kun oli mielenkiintoista juoksutella nuotteja edestakaisin. Sanojakin tarvittiin, ja niin tuli ajatus valkoisesta linnusta, joka kaarteli veden yläpuolella ja syöksyi sitten aaltoihin saaliin perässsä. Vertauskuvallisesti sanoja voi rinnastaa turhanpäiväisyyksien tavoitteluun. Tärkeämpääkin olisi löydettävissä. Mikä sitten on arvokasta, suorastaan elintärkeää? Ajatuksia voi peilata esimerkiksi seuraavilla raamatunkohdilla:
”Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi”. Room. 10: 8
””Etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on.” Kol. 3: 1
Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: ”Etsikää minun kasvojani”. Psalmi 27: 8
”En minä ole puhunut salassa, en pimeässä paikassa; en ole sanonut Jaakobin jälkeläisille: etsikää minua tyhjyydestä. Minä Herra puhun vanhurskautta, ilmoitan, mikä oikein on.” Jes. 45: 19
4538 Tavoittamatonta: