”Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. – Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.” Sananl. 30: 5-6
Moni etsii vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiinsä. – Herra on antanut sanansa Raamattuun, eikä yksikään niistä ole osoittautunut paikkaansa pitämättömäksi tai turhaksi!
Turhuuden markkinoilla heitellään sanoja kuin miekanpistoja. Usein olisi parempi jättää sana lausumatta, mutta ”ammuttua nuolta ei saa takaisin”. Kenellä sitten on oikeus sanoa jotakin tärkeää, vai onko kenelläkään oikeutta sanoa mitään?
Älkää korkeita tavoitelko, vaan tyytykää siihen, mitä teillä on. Room. 12: 12
Pitäkää mielessänne pyhät matkat (Ps. 84: 6-10). Tämä ei aina tarkoita matkustamista sananmukaisesti, vaan matkamiesten puolesta rukoilemista ja heidän varustamistaan myös aineellisella tavalla. Kannattaa myös ylläpitää kotivarastoa pahan päivän varalta, ja tuon voi käsittää monella eri tavalla sekä symbolisesti että sananmukaisesti.
Sopivasti
Aloittaa en tahdo – tai viitsi yrittää enkä aina tunnista uutta tehtävää.Monta selvää askelta ottamatta jää. Matkalle en lähde, jos miellytä ei sää.
Repussani kantaa voin kuorman sopivan. Mittaajani lahjoittaa määrän oikean.Käyttämättä jäävät nyt saappaat painavat, jalkoihini antaa hän kengät kantavat.
Kohta saapuu ilta – ja verho laskeutuu. Taivaan laitumilta jo katsoo täysikuu. Ei voi tietää, milloinka saapuu sydänyö. Pimeää on silloin ja myöhäistä on työ.