Psalmi 57:11
”Pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen; ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin.” Hepr. 10:23-24
Ole uskollinen omalla paikallasi, niin juuresi vahvistuvat ja elinvoimasi karttuu. Kuuntelijan osa on epäkiitollinen, ja vartija joutuu valvomaan yöpimeässä. Petojen äänet pysyvät loitolla, eikä vartija valvo turhaan Jumalan rakennustyömaalla.
Saat vartioida Jumalan aarrearkkuja, joiden sisältöä ei ruoste pysty vioittamaan. Harvoin pääset katsomaan aarrekammion sisäpuolta, sillä ajalliset silmät eivät kestä nähdä Jumalan kirkkautta. Usko sanan perusteella näiden ajattomien kalleuksien olemassaoloon. Usko on lujaa luottamusta Raamatun totuuksiin ja ojentautumista sen mukaan, mikä ei näy.
Herra lähettää teidät tyhjin käsin matkalle, että olisitte vapaat käyttämään käsiänne Hänen palvelemiseensa kaikkein vähimmissä ja köyhimmissä lähimmäisissä. Hän antaa myötätunnon ja kärsivällisyyden, muuten menettäisitte toivonne inhimillisen toivottomuuden keskellä.
He ovat olleet kuolleita sieluja, mutta Jumala puhaltaa hengen kuolleisiin luihin, niin kuin profeetta näki laaksossa. Elämän ääniä alkaa kuulua, ja kielet sekoittuvat toisiinsa ymmärrettävällä tavalla. Jumala rakastaa järjestystä, ja Hän kokoaa eri kansallisuudet omiin ryhmiinsä ja vie heidät kunkin omaan maahansa, kuten on alusta suunnitelllut.
Kaikki tämä tapahtuu, ennen kuin tulee loppu. Silloin on suuri sekasorto, ja veri pursuu hevosten kuolaimiin asti. Kansoilla on tuskan ja ahdistuksen aika. Erityisen vaikeaa on muukalaisilla, jotka eivät ole seuranneet verensä kutsua palata isien maahan.
Nyt Herra tahtoo koota kansansa, ja Hän kutsuu heitä monin tavoin. Jos autatte heitä heidän matkallaan, teette hyvin. Ei jää ilman siunausta se, joka Israelia siunaa.
”– – ja sinä teet hyvin, kun autat heitä eteenpäin heidän matkallaan, niin kuin Jumalan edessä arvollista on. Sillä hänen nimensä tähden he ovat matkalle lähteneet- – ” 3 Joh:6-7