”Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: ’Katso, täällä se on’, tahi: ’Tuolla’; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä.” Lk. 17: 20 – 21
Huuda äläkä pidätä. Vaikka itkisit silmäsi kuiviksi ja pukeutuisit säkkiin ja tuhkaan, ei se mitään auttaisi. Heidän syntinsä ovat sokaisseet heidän mielensä, eivätkä he näe todellisuutta, joka Kristuksessa avautuu. Tämä on totisesti hullutusta maailmalle.
Pyhät ovat kokoontuneet voitelemaan itselleen kuningasta kysymättä ensin neuvoa Jumalalta. Tämä ei ole otollista Herran silmissä, sillä neuvonantajien runsaus on sekoittanut heidän ymmärryksensä.
Mestarinne oli nöyryyden esikuva, eikä Hän tullut maallisena kuninkaana. (Seurakunnan) vallanpitäjät ovat Hänelle kauhistus, jos he eivät kysy neuvoa Jumalalta, joka vastaa niille, jotka Häntä lähestyvät puhtain käsin.
Jumalan valtakunta ei tule näkyvällä tavalla, eikä se tarvitse maallista ruhtinasta. Niin kuin Kristus on ruumiin pää, niin Hän on myös seurakunnan pää. Hänen valtansa alaisuudessa kaiken on tapahduttava, ei vallanpitäjien tahdosta. Porttokirkko on luopunut Kristuksesta ja kumartaa maallisia ruhtinaita.
Oikea kristitty saa oppinsa suoraan Jumalalta Raamatun sanan kautta. Pysykää uskollisina siinä Pyhän Hengen kirkastamassa opissa, joka teille on välitetty uskollisten sananpalvelijoiden kautta. Älkää etsikö maallista valtaa ja kunniaa. Se on vihollisen kaulakytkyt, joka sitoo mammonan orjuuteen. Sieluja ei voi ostaa rahalla, ne on lunastettu paljon kalliimmin: Kristuksen veripisaroilla, jotka Hän vuodatti Golgatalla syntisten tähden.
Armon sanoma pidettäköön puhtaana ansioperiaatteen harhaopista. Älkää lyökö ketään Raamatun sanalla. Rakkaus sitoo totuuteen paljon lujemmin kuin laki ilman evankeliumia.
Raamattu muistuttaa Pietarin ensimmäisessä kirjeessä myös hengellisen ja maallisen lain tasapainosta ihmiselämässä:
”Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin, kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi; sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä -” Luku 2: 13 – 15