”Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.” Jes. 40: 29 – 31
Luota Herraan ja pysy Hänen armonsa kalliolla. Kätesi ei väsy, eivätkä jalkasi horju, kun turvaudut kaikessa Häneen. Herra antaa voiman. Hän uudistaa siipesi vahvaan lentoon kuin kotkan. Odota Jumalaasi.
Kielesi ei mykisty eikä äänesi sammu, kun Pyhä Henki saa olla innoituksen lähteenä. On lähimmäisiä, joita voi lähestyä vain maan tasalta, koskettaa heidän sisintään ikään kuin höyhenellä. He eivät kestä vahvaa ruokaa, vaan tarvitsevat aluksi maitoa ja hunajavettä. Heillä on kuitenkin nälkä, ja siksi he viipyvät juottopaikkojen lähettyvillä ja tulevat sinne aina uudelleen. Herra antaa sanoja erityisesti myös heitä varten; heidän sielunsa on siten rakennettu.
Ei Herra tahdo pitää sinua toimettomana, vaan katso, kuinka Hän avaa kanavan. Hän puhuu niille ihmisille, jotka tahtoo vetää yhteistyöhön kanssasi tällä alueella. Odota vielä jonkin aikaa. Ei näitä kukkia ole tarkoitettu pimeään paikkaan, vaan ne kukoistavat vielä Herran auringossa, sillä ne ovat kukkia Hänen puutarhastaan. Jokaisessa on erilainen tuoksu, väri ja loisto, kuten myös ihmisillä on kullakin oma lempikukkansa.
Kasvu tekee kipeää. Ennen kuin kukka puhkeaa, sen on pitänyt olla maan povessa ja syntyä siemenestä kuoleman kautta. Vasta sitten, kun se on jättänyt lämpimän kehtonsa ja noussut maan pinnalle, vasta silloin se on päässyt kosketuksiin auringon kanssa, jota ilman mikään ei lähde kasvamaan kauniisti. Näin on myös niiden kukkien laita, joista tämä vertaus puhuu. Tunnet niiden kasvukivut myös ominasi.