Joskus saa herätä ihanaan yllätykseen. Sellaista ei halua ohittaa, jos kellonaika on suinkin inhimillinen. Tänään se oli neljän ja viiden välillä, lähellä normaalia nousuaikaa.
Näin unta, jossa taustalla soi kaunista moniäänistä musiikkia, jousia ja ehkä lauluakin oli mukana. Kuuntelin sitä unessa aikani. Onneksi sitten älysin herätä, vilkaista kelloa ja tajuta, että nyt pitää yrittää saada talteen jotakin. Sanoja oli mielessä tämän verran: ”Sun Henkesi voima lahjaksi suo, on veresi korvaamaton. Kun armosi vanhan uudeksi luo, niin kaunista kaikki taas on.”
Menin syntikan ääreen tavoittelemaan edes häivähdystä, paljon en muistanut. Tuskin juuri mitään alkuperäisestä talteen sain, mutta syntyi pitkä versio, johon kävi ainakin tuo saatu sanojen pätkä sellaisenaan. Lopulta tietokonekin suostui soittamaan nuotin kertauksineen. Ehkäpä tämä laulu joskus ”maistuu” jollekulle. Musiikki kun on niin makuasia.
4090 Kaikua ja heijastusta: