”Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.” Ps. 37: 23 – 24
Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, mutta ajan merkkejä on hyvä tarkkailla. Niiltä älkää silmiänne ummistako. Pitäkää mielessänne Herran sanat viikunapuusta Jumalan kansan vertauskuvana. – Vaikka lunta olisi vielä maassa, silti sato on kypsymässä. Herra rakastaa kansaansa kaukaisissa maissa ja on kokoava kaikki yhdeksi ruumiiksi, jossa on monta jäsentä.
He tulevat riemuiten, kun lyhteensä tuovat, vaikka sato on kylvetty itkien. Heidän päänsä päällä on Herran siunaus, joka ei heitä jätä, ja jaloissa polttaa Hengen tuli, joka estää heitä asettumasta aloilleen matkan varrella. Herra on asettanut heille päämääräksi kotimaan, jonka kaipuu ei hellitä, ennen kuin he ovat perillä pyhässä maassa.
Ankkuri on jo nostettu, ja pian laiva suuntaa kulkunsa ulapalle. Matka joutuu, sillä tuulten Haltija valvoo. Hän on Mestari, jota aallotkin tottelevat.
Ei ole Jumalan voima heikentynyt, vaan on – mikäli mahdollista – entistäkin ilmeisempi. Saatte siunata heikkoja omassa heikkoudessanne, ja väkevä Jumala kuulee rukouksenne, jotka nousevat suoraan ylöspäin niin kuin Aabelin uhrisavu, joka oli Herralle otollinen. Kun Jumala valitsee, ei Hän katso ihmisen inhimillisiä ominaisuuksia, vaan suoraan sydämeen. Valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, Jumalaa vai mammonaa (rahaa). Uskaltautukaa Hänen varaansa ettekä koskaan kadu.
Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie Hänelle kelpaa. Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä. Herra vahvistaa hänen jalkansa ja pitää hänet pystyssä tiellä. Näin he yhdessä jatkavat matkaa, ja ilo tulee kolmanneksi mukaan.
Älkää katsoko sitä, mikä on jäänyt taakse. Herra luo koko ajan uutta. Se on jo noussut taimelle. Sinapinsiemenestä kasvaa suuri puu, jonka oksille taivaan linnut rakentavat pesänsä, eikä niiden viserrys lakkaa. Pian sato on jo kypsynyt ja saatte syödä sitä, mitä olette kylväneet. Jumalan valtakunnassa ei kukaan jää palkkaansa vaille.
