Enkeleillä on yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen – mielenmuutoksen – suurempi ilo kuin 99 vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
Tietäkää, mistä ilonne on lähtöisin. Yksikin sielu ansaitsee tulla vedetyksi Jumalan valtakuntaan. Hyvä Paimen jätti lauman ja läksi etsimään yhtä kadonnutta. Samoin on teidät kutsuttu näkemään vaivaa yhdestä ihmisestä kerrallaan, älkää odottako massaherätyksiä. Herra voi niitäkin antaa ajallaan. Kantakaa rukouksissa uskollisesti niitä, jotka teille on annettu rukoiltaviksi. Yksikään rukous ei ole turha.
Armolahjat ovat seurakunnan rakennukseksi, mutta samalla yhteydenpitokanavia Jumalaan ja lähimmäisiin. Käyttäkää niitä hyvillä mielin ja iloitkaa niistä. Ne toimivat oikealla tavalla ainoastaan ristin varjossa ja osoittavat ylösnoussutta Kristusta. Niiden päämääränä on aina vetää ihmistä lujemmin Jumalan yhteyteen.
Lahjat ovat monet, mutta Henki on sama. Pyhä Henki vaikuttaa uskovissa niin kuin tahtoo ja jakaa kullekin miten parasta on. Ihminen voi ainoastaan avautua vastaanottamaan ne sen armon ja uskon määrän mukaan, joka hänelle on suotu.
Pyhittäkää Kristus sydämissänne ja olkaa valmiit vastaamaan sen toivon perustuksesta, joka teillä on. Todistakaa Kristuksesta ennen kaikkea elämällänne. Saatte kantaa Kristuksen arpia olemuksessanne sekä yksityisinä että seurakuntana ja olette osallisia Hänen kärsimyksiinsä. Kiittäkää, jos teidät on katsottu arvollisiksi kärsimään yhdessä Hänen kanssaan, ja kantakaa rohkeasti se, mikä vielä puuttuu Kristuksen kärsimyksistä. Pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte kärsimään ja kun teitä kiusataan ja pilkataan.
Jumala on kanssanne. Hänen haavoissaan olette parannetut. Jumala sallii myös sairautta, mutta tietäkää, että silloin Hän on erityisen lähellä.
”Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta.” Kol. 1: 24