”Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.” Ps. 16: 11 (Psalmi kannattaa lukea kokonaan.)
Puuttuuko jotakin? – Olet ehkä saavuttanut riittävästi tähänastisessa elämässäsi ja olet tyytyväinen siihen mitä työllä ja vaivannäöllä olet saanut kiinni. Kuitenkin joskus vapaahetkinä tunnet tyhjän paikan sisimmässäsi. Mitä se on? Puuttuuko jotakin olennaista? Kuinka tuon pienen tai isomman tyhjyyden voisi täyttää? Unohtaakin sen voi ja siirtää syrjään, täyttää jollakin epäolennaisella – ja se siitä. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua tyhjyys hiipii takaisin.
Kannattaisiko/uskaltaisiko alkaa etsiä sitä jotakin, minkä monet – ihan tosissaan – ovat kertoneet löytäneensä. Uskoisiko heitä, että on todella olemassa jotakin ainutlaatuista ja ihmeellistä. Olet siitä kyllä elämän varrella useasti kuullut, mutta sivuuttanut itsellesi tarpeettomana asiana. Kannattaisiko kokeilla?
Polku on henkilökohtainen ja jokaisen itsensä kuljettava. Se mitä alkaa löytyä saattaa todella yllättää. Vastauksia alkaa tipahdella ikään kuin taivaasta – sananmukaisesti. Alat ymmärtää, että ne eivät mitenkään voi olla sattumaa, niin konkreettisia ne saattavat olla. Joku tuntee sinut paremmin kuin itse itseäsi tunnet ja alkaa antaa selviä elämänmerkkejä omalta puoleltaan. Seikkailu on alkanut. – Se voi alkaa esimerkiksi edellä kuvatulla tavalla, mutta elämäntilanteet ja ihmiset ovat erilaisia. Jokaisella on kuitenkin olemassa omat yhteydenpitokanavansa. Käyttöohje on Raamattu.
Kevättä ilmassa, 3868