Tämänaamuisen laulun ”Pieniä pilviä” aihe kuuluu sarjaan kolmetoista tusinassa. Maailman erilaiset erämaat tarvitsevat sadetta – hengellisellä kielellä sanoen: seurakunta toivoo herätystä.
Myös Raamatussa aihe on usein esillä. Esimerkiksi ensimmäisen Kuningasten Kirjan luvuissa 17 – 18 kerrotaan profetta Elian vaiheista Israelin kuninkaan Ahabin aikaan, jolloin Samariassa vallitsi kova kuivuus ja nälänhätä. Elia sai Herralta tehtävän ja lupauksen: ”Mene ja näyttäydy Ahabille, niin minä annan sateen tulla maan päälle.” 1. Kun. 18: 1
Seurasi monivaiheinen, huippujännittävä tapahtumasarja Karmelin vuorella. Sen loppuhuipentumaksi puhkesi kauan kaivattu myrskyinen rankkasade Elian rukousvastauksena. (Ainakin itseni olisi hyvä ottaa aikaa kerratakseni nuo Karmel-vuoren opettavaiset tositapahtumat ja myös Elian niin inhimilliset jatkoseikkailut.)
Tämänaamuisen lisäksi muistelen myös vanhaa kadonnutta lauluani ”Kuljin erämaan halki yksin”. Hajanaisia sanoja siitä: soi sateen kohina kaukaa … tuuli maahan jo laskeutui. Miksi tämäkin pieni pilvi ohi ui… jne. Etsin mutta en löydä edes konseptia, harmillista. Muistan kun eräs KRS:n laulava pappi esitti sen Juvalla, Jukajärven viikonloppuleirillä syksyllä 1993, jonne olin päässyt silloisten äitini omaishoidon paineitten ja koulutyökiireitten keskeltä rentoutumaan. Mahtaisiko vielä lyijykynäkonsepti tulla vastaan nykyisistä paperipinoista! Sopisi ladata sivustollekin.
4094 Pieniä pilviä: