Miksi viivyttelet, kun Herra kutsuu. Hän pitää silmäsi valveilla ja tiesi suorana. Älä pidätä kättäsi, sillä Herra on lähellä.
Tuhon enkeli on kulkenut läheltä, ja siipi on hipaissut poskeasi, mutta tuhkan peittämästä maaperästä nousee taimia kuin käsiä, jotka pyytävät, että joku auttaisi. He ovat se vähäväkinen joukko, joka odottaa ulkopuolella. He eivät kuulu Kristuksen elävään seurakuntaan eivätkä ole Hänen ruumiinsa jäseniä, vaan irrallisia, katkenneita ruumiinosia, jotka sellaisenaa kuolevat, ellei heitä auteta takaisin.
Heidän suuhunsa on jähmettynyt äänetön huuto. He eivät tiedä, kuka heitä auttaisi. Toivottomuus on jo aikoja sitten vallannut heidät. He ovat vaipuneet apatiaan ja haudanneet todelliset tunteensa myrkkyhöyryihin.
Vain Herra voi katkaista heitä sitovat kahleet, jotka ovat yhtä todellisia kuin maallisesti vangittujen. Jumalan sana voi halkaista kallionkin, eikö se sitten saata tunkeutua myös paatuneeseen sydämeen ja repiä sen rikki. Ainoastaan särkymisen kautta Herra voi luoda uutta kenenkään kohdalla. Hän valaa särkyneen saviastian uudestaan, koottuaan ensin palaset yhteen.
Ihminen ei osaa arvioida Luojan työtä. Hän ei ymmärrä, että kaikkein syvimmältä voi löytyä käyttökelpoista materiaalia kallisarvoiseen astiaan. Jumala tietää omat tekonsa ja tuntee kättensä työt, jokaisen, jonka on luonut.
Kun teitä lähetetään, niin teidät myös varustetaan. Valo näkyy kirkkaimmin siellä, missä on pimeintä, ja siellä valoa eniten tarvitaan. Ei teidän tarvitse liikkua keinovalaistuksessa, kun lähdette tulisoihtu edellänne maan uumeniin. Herra valaisee tien, ettekä loukkaa jalkaanne kiveen. Hän kantaa teitä käsillään pahimpien rotkojen yli.
Uupuneita makaa tienojassa. Älkää jättäkö heitä sinne, vaan tehkää kuten samarialainen, joka osoitti laupeutta, voiteli ja sitoi haavat ryöstön uhriksi joutuneelta. Fariseukset eivät heihin kajoa, sillä heillä on liian kiire.
Kun Jumala antaa aikaa, niin se riittää, sillä Hänen aikansa on toinen kuin teidän. Se kestää ikuisesti, mutta teillä on vain yksi päivä kerrallaan. Eläkää se Hänelle, niin saatte kokea johdatusta koko elämänne ajan. Hän johdattaa niitä, jotka rukoilevat.
Tuntekaa Herra, niin nämä saavat tutustua Hänen tekoihinsa, jotka eivät ole ihmistekoja. Kaiken edellytyksenä on oikea nöyryys Jumalan ja ihmisten edessä. Se olkoon teidän kruununne, joka vetää ihmisiä lähemmäksi. He tarvitsevat hyväksymistä, sitä että joku välittää ja on vilpittömästi kiinnostunut heidän asioistaan. Tutustukaa heihin ihmisinä. He ovat yhtä arvokkaita kuin kuka tahansa kansalainen.
Herra tahtoo pelastaa hukkuvia viimeiseen saakka. Viekää heille pelastusvälineitä ja nouskaa tähän pieneen pelastusveneeseen, joka odottaa rannalla muutamaa soutajaa. Työntäkää se vesille Herran valitsemana päivänä, ja pian kuulette hukkuvien avunhuutoja. Herra avaa korvanne heidän hädälleen, eikä se ole kaunista kuultavaa. Heidän sanansa peittävät todelliset ajatukset, eivätkä he tarkoita mitä puhuvat. Älkää loukkaantuko heihin, vaan antakaa anteeksi. Pukeutukaa Kristuksen rakkauteen, joka tuntee sääliä ja myötätuntoa kärsiviä kohtaan.
Tämä on vaikea tehtävä, eikä kestä kauan, ennen kuin tunnette täyden avuttomuutenne. Oikeastaan tiedätte sen jo ennakolta. Kuitenkaan työ ei jää vaille tulosta, sillä Herra itse toimii kauttanne. Ihmisinä ette voisi tehdä mitään pysyvää. Herra on teidän työnantajanne, ja Hänen tehtäviensä laatu vaihtelee. Tänään olette täällä ja huomenna, jos Herra suo, menette toiseen kaupunkiin. Muistakaa tämä: Jumalan tahto olkoon oman tahtomisenne yläpuolella.
Original date: La 12.10.1991 klo 5.30 – 6.05