Minä olen totuus silmissänne ja maa jalkojenne alla. Teidän rukouksianne en hylkää, vaan kaikki on toteutuva, minkä anotte Herran mielen mukaan.
Katsokaa, uskollisia rukoilijoita tarvitaan lisää, niitä jotka pysyvät paikoillaan ’luotisateessakin’. Sota on väliin ankaraa, eikä vihollinen kaihda keinoja. Tuntekaa minut, niin mittanne täyttyy. Olette kuulleet sanottavan, ettei sota yhtä miestä kaipaa, mutta minä sanon toisin: jokainen on arvokas omalla paikallaan, jokaisella on oma muurinaukkonsa täytettävänä.
Jatkakaa rukouksianne hellittämättä. Teen, minkä olen sanonut, että teidän uskonne koeteltaisiin.
* * *
Edellinen teksti on kirjoitettu su 17.12.89 klo 23.15. – Se osui tänään suoraan ajankohtaisiin kuvioihini, vaikka tarkoitus oli kirjoittaa tänne muuta. Vanhat tekstit tulevat aina mukaan sellaisenaan, vaikka joskus tekisi mieli vaihtaa näkökulmaa ja puhuttelutapaa maanläheisemmäksi.
Yleensä en etsi merkkejä enkä ns peukalonpaikkoja Raamatustakaan. Kuitenkin joskus (harvoin) sana sattuu henkilökohtaisesti tiettyyn asiaan, vaikka se Raamatun tekstiyhteydessä voi olla sanottu esimerkiksi näyssä Paavalille. Kuten vaikka:
”Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene, sillä minä olen sinun kanssasi, eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa.” Apt. 18: 9-10
Tuosta on mukavaa huomata varsinkin loppuosa, koska sitä kansaa ei joka päivä kaupungilla tapaa.
Vielä kertauksena: Jokaisella on oma muurinaukkonsa täytettävänä. Onko joskus parempi vaihtaa se jonkun toisen kanssa? Kaikki ei ole lopunikäistä. Joka tapauksessa tarvitaan lisää uskollisia rukoilijoita ja erilaisten tehtävien hoitajia.
454 Vahvista vaarnasi (kertausta sekin). Laulun viitteissä lukee yhdistyksemme vanha nimi. Tänä vuonna nimi rekisteröitiin Siemenjyvä ry:ksi.