Armon sadetta
Rukoilkaa, että saisitte nauttia kättenne hedelmistä ja asua kukin peltojenne vaiheilla. Kuokkikaa ja lannoittakaa sen puun ympäriltä, jonka olette istuttaneet.
Herra on armollinen eikä laske syntienne määrää. Ja vaikka mittanne jää vajaaksi joka kerran, kun sen kädestänne laskette, hän ei laske vajauksen suuruutta. Herra on ottanut pois maailman synnin yhtenä päivänä. Se oli hänen Poikansa Jeesuksen kärsimyspäivä, jolloin koko historian suunta muuttui.
Älkää pitäkö halpana Jeesuksen armoa. Se pitää päänne veden pinnalla silloin, kun jalkojen painot vetävät teitä sitkeästi pohjaa kohti ettekä sille mitään mahda. Jumala katkaisee synnin kahleet ja tarjoaa armon vettä ehtymättömästä lähteestä.
Juokaa ilmaista vettä ja myös peskää sillä itsenne. Peskää pois vuosien likakerrokset, jotka estävät ihohuokosianne hengittämästä. Ettekö tiedä, että jos ruumis ei saa happea, niin sen solut kuolevat! Niin kuin ilma, vesi ja veri ovat välttämättömiä elementtejä ruumiille ja ruumiissa, niin sielu ei voi elää ikuisesti ilman Jeesuksen vereen kätkeytyvää pelastuksen armoa.
Katsokaa miten vaellatte. Ei ole samantekevää, miten ja mihin jalkanne astutte. Olette itse vastuussa siitä, mitä ajattelette, sanotte ja teette, ja ajateltu asia on jo puoliksi tehty. Valvokaa siis ja olkaa raittiit. Kun ruumis on puhtaaalla vedellä ja sielu Jeesuksen verellä pesty, ei teidän tarvitse huolehtia kohtalostanne. Olkaa kuuliaisia Jumalalle ja noudattakaa hänen käskyjään ymmärryksenne mukaan, jota hän lisää pyydettäessä.
Ei Jumala ole jättänyt teitä yksinänne. Hän pelastaa pakanakansat koetuksen hetkestä, jos kansa kääntyy pahoilta teiltään elävän Jumalan puoleen. Ei kohtalon sormi ole vielä viimeisen siirron kohdalla. Jumala ei viivytä lupauksensa täyttymistä, mutta hän tahtoo, että kaikki pelastuisivat siltä, mikä tulee tapahtumaan. Tämä hetki on ainoastaan hänen tiedossaan. Eivät sitä tunne taivaan enkelit eikä edes Poika, vaan Isä yksin. Teidän asianne on ottaa vaarin ajan merkeistä, mutta ei arvailla aikoja ja hetkiä eikä etsiä sensaatiouutisia.
Jumala on jättänyt monia asioita ihmisten vastuulle, mutta nämä eivät ole velvollisuuksiaan hoitaneet. Seuraukset ovat usein kohtalokkaita, mutta Jumala ei kadu kättensä töitä, vaikka ne ovat ihmisen hoidossa menneet vikaan. Herra luo koko ajan uutta pilalle menneen tilalle. Hän on uskollinen ja antaa pahimmatkin rikokset ja synnit anteeksi niitä anteeksi pyytäville.
Tuokaa tyhjät astianne armon sadepilven kohdalle. Kun taivaasta sataa armon runsaus, kansa kohottakoon kätensä ylistykseen. Kaikki astiat vuotavat ylitse. Vesi virtaa ja kostuttaa halkeilevan, kuolevan maan syvältä, syvältä. Maa saa seitsenkertaisen sadon hedelmättömien vuosiensa jälkeen.
Palatkaa isienne maalle, luopuneet lapset. Kauan on Herra odottanut, että saisi armahtaa kurjimpia niskurilampaita. Hän on pannut leukapieliinne kuolaimet, joitten varassa teitä vedetään rakkauden köysillä. Pahinkin antaa lopulta periksi sille laupeuden äänelle, joka Ylipaimenen suusta kuuluvana kutsuna tavoittaa kohteensa. Kuunnelkaa, mitä Herra sanoo niille, jotka ovat olleet eksyksissä, mutta sitten löytyneet:
Tulkaa ja omistakaa se armo, joka on teille ollut varattuna Aabrahamin ajoista asti. Herra on teidät valinnut pelastuksen osallisuuteen eikä valintaansa kadu. Jumala on uskollinen lupauksissaan ja oikeudenmukainen päätöksissään. Vaikka syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi, ja vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi. Mitä suuremmat ovat syntinne, sitä suuremman armo Herra teille antaa. Tarvitsette kaikenkattavaa pelastusta, eikä se ole teistä kaukana. Tarttukaa kiinni pelastukseen molemmin käsin, muuta mahdollisuutta ei teillä ole. Hän yksin on teidän rauhanne, kun maailma natisee liitoksissaan ja kansakunnat valmistautuvat sotaan.
Turvatkaa Herraan alati, sillä hän on pelastuksen kallio, jolle jalkanne saavat nousta. Ette aseta toivoanne turhan varaan, kun Mestarin sanaa kuuntelette, hänen, joka oli, on ja joka tuleva on. Herra auttaa teitä ja siunaa ja siunaus kulkee mukananne.
Rukoilkaa toistenne puolesta, että armo saisi tehdä tehtävänsä. Niin moni ei tunne armoa osakseen, ei armahda itseään eikä muita. Armo on tarkoitettu jokaiselle, joka sitä kaipaa.
”Joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.” Ilm. 22: 17