Pidä huoli siitä, että Jumalan sana tulee kirkastetuksi elämän kautta. Siihen eivät kelpaa omat ponnistelut eikä ajatusten, sanojen ja tekojen vartioiminen. Ei ihminen voi itseään uudestisynnyttää, aivan kuten ei voi kädellään itseään ilmaan kohottaa. Ainoastaan Henki tekee eläväksi sen, mikä on ollut kuollutta.
Voit vaikuttaa vain niin, että pysyt Jumalan yhteydessä. Kun Hän on yhteyden avannut, ei Hän sitä omalta puoleltaan sulje, ellet sinä niin tahdo.
Pyhä Henki on erityisen lähellä murheellisia sydämiä. Astu alas niiden luokse, jotka itkevät kadotettua ja menetettyä – ehkä ilman kyyneleitä ja äänettömästi. Näet vain kivettyneitä kasvoja ja kuulet pidätettyjä huokauksia. He surevat, vaikka eivät tiedä surevansa, sitä, joka ei kuitenkaan ole heistä kaukana.
Jumala on lähellä niin usein kuin Häntä rukoilette, ja Hänen sanansa on suussanne ja sydämessänne. Rukoilkaa toistenne puolesta ja palvelkaa toisianne iloiten.
Jumala on sytyttänyt tulensa alkuja sinnekin, missä liekkejä ei ole havaittavissa. Kulkekaa niissäkin paikoissa, jotka näyttävät autiolta seudulta. Astukaan sellaiseenkin rakennukseen, joka näyttäisi jääneen asumattomaksi. Herran Henki on siellä odottamassa voidakseen aloittaa työn, kun kipinä on lentänyt. Kipinä voi olla pieni välittämisen sana tai teko, aavistus Herran kirkkaudesta, joka on Hänen palvelijoidensa katseessa.
”Herra on Henki, ja siellä, missä on Herran Henki, on vapaus. Me kaikki heijastamme peittämättömillä kasvoillamme Herran kirkkautta ja muutumme hänen kuvansa kaltaisiksi, Herran Hengen voimalla tuo kirkkaus vie meidätkin kirkkauteen.” 2. Kor. 3: 17 – 18 uusimman käännöksen mukaan
3682 Tulenkipinä: