Armon avaruus

”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän – antamaan heille – juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ” Jes. 61: 1 – 3

Herra on ottanut vallan. Älkää enää tunnustako tappiota. Jumalan nimi huulillanne ei ole Hänen häpeänsä julistamista, vaan voiton sanoma. Voitto on saatu Karitsan veren kautta. Pimeyden henkivallat ovat kokeneet tappion. Niiden täytyy väistyä sen rajan taakse, jonka Herra on asettanut, eivätkä ne saa jousta vallatulle alueelle. Meren aalloillekin on Herra piirtänyt hiekkaan rajan, jonka yli ne eivät pääse.

Hänen armonsa on suurempi kuin elämä. Eikö se silloin voisi ylittää myös ihmisen itsensä rakentamat ahtaat rajat? Ette voi sulkea armoa simpukankuoreen voidaksenne kantaa sitä taskussa. Ihminen ei voi käsittää armon ihmeellisyyttä, se on hänen ymmärryksensä tavoittamattomissa. Kuitenkin Jumala on nämä ilmoittanut myös lapsenmielisille. Jos ette ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi lahjan, ette voi päästä sinne sisälle.

”Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.” Markus 10: 15