Herra tarjoaa niille, jotka haluavat kuulla, herkkyyttä sanoilleen (Raamatussa). Uskollinen palvelija ottaa sanoista vaarin, tekee niiden mukaan ja toteuttaa elämässään Kristuksen periaatteita.
Savenvalajan huoneessa sanottiin asioita konkreettisesti, kädestä pitäen näyttämällä. Herra taivuttaa sydämiä uuteen alkuun silloin, kun ihminen itse ajattelee olevansa jo lähellä päätösvaihetta palvelutehtävässään.
Ei Herra ole Jumala vain kaukaa, vaan Hän on lähellä ihmistä. Moni maailmassa huokaa yksinäisyyttään eikä ota huomioon mahdollisuutta elää täydesti Herran kanssa. Jumala on lähellä kärsivää ihmistä, mutta yhtä lähellä Hän on myös silloin, kun sydän iloitsee ajallisesta onnesta. Hän tuntee elämän syvät varjot, mutta myös aurinkoiset polut ja kukkivat vuorenrinteet.
Ei sinun pidä kätkeytyä kivien taakse, silloin kun on mahdollista ottaa askelia eteenpäin. Herra aukaisee ovet ja lukot, tekee mahdolliseksi lähteä liikkeelle. Hän sanoo: ”Tule, ota vuoteesi ja kävele!” Ei ole aika vetäytyä kuoreen. Simpukkakin tietää, että vuorovesi tulee ja menee ajallaan, ja käyttäytyy sen mukaan.
Ihmiset eivät aina osaa toimia Jumalan periaatteiden mukaan. He saattavat tuntea Raamatun, mutta sana ei toteudu heidän käytännön elämässään. – Pidä se hyvä, mikä sinulla on, äläkä viskaa helmiä kaivoon. Iloitse Jumalan käsiisi laskemista ”helmistä” ja sido ne nauhaan yksi kerrallaan. Puno kauniita, keskenään sointuvia värejä rinnakkain ja aseta nauhat esiin. Ihmiset tarvitsevat iloa, sillä monien silmät ovat pimeässä hämärtyneet.
Tiedät kyllä, mitä on hyvä tehdä. Ei se ole pelkkää askartelua, vaan Jumalan lahjoittama palvelupaikka. Tulee aika, jolloin epätavallinenkin kutsu otetaan vastaan. Jumala solmii rakkauden köysiä odottamattomiin paikkoihin ja tilanteisiin. Hän vetää puoleensa niitäkin, jotka ymmärtävät kauneutta. Se on kieltä herkille sydämille. Jumala on läsnä odottamattomissa paikoissa. Hän odottaa jokaista jo seuraavan kulman takana eikä luovuta.
Ihmisten historia on vain hiekkaan piirrettyjä sanoja, jotka vesi pyyhkii pois. ”Kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole.” Jumala on hakannut sanansa kallioon, eikä yksikään niistä lakkaa olemasta voimassa. Hän on alku ja loppu sekä kaikki siltä väliltä.30