”Kun panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, niin voimme ohjata niiden koko ruumiin. Katso, laivatkin, vaikka ovat niin suuria ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne perämiehen mieli tekee.” Jaakobin kirje 3: 3 – 4
Tämä raamatunkohta tuli mieleeni äsken syntyneen laulun ajatuksista, siitä että jokaisella matkalla on määränpäänsä. Muistan myös 1980-luvulta omat ensimmäiset (ja viimeiset) purjehdusmatkani Saaristomerellä hiukan kokemattoman kipparin veneessä. Ne olivat ehkä vähän jännittäviä hänellekin. Uusi testamentti oli meillä mukana, ja yhtenä aamuna osuimme lukemaan sieltä sopivasti tuon yllä olevan jakeen laivoista. Kippari oli selvästi helpottunut lähtemään päivän purjehdukselle.
Linkki 3831 Maalla ja merellä
