Muutamia päiviä sitten oltiin luvussa Joh. 19, joka päättyi Jeesuksen hautaamiseen. Mitä sitten – kolmantena päivänä – tapahtuikaan ja tuli ilmi!
Joh. 20 kertoo havainnollisesti, kuinka ”se toinen opetuslapsi” koki tyhjän haudan todellisuuden pääsiäisaamuna. Pietari, Maria ja muut kokijat ovat mukana oman ihmetyksensä ja epäuskonsa kanssa. – Jeesuksen ylösnousemus muutti opetuslasten käyttäytymisen ja koko elämän täydellisesti. Teki heistä ensimmäiset aidot ja alkuperäiset Kristuksen todistajat. He olivat silminnäkijöitä ja kokijoita.
Nämä tapahtumat ovat kristinuskon perusasioita, mutta esimerkiksi luvun Joh. 20 elävien yksityiskohtien vivahteisiin on harvoin tullut kiinnittäneeksi huomiota. Henkilöiden suhtautuminen ylösnousemuksen ihmeeseen on ollut silloin – ja nyt – hyvin ymmärrettävää ja inhimillistä.
Tämänpäiväisessä lukuosuudessa(ni) Apt. 2 on lisää todisteita perusasiaan ja viittauksia siihen, kuinka se koskee myös tämän päivän ihmistä. Seuraava irrallinen jae ei todella korvaa koko elintärkeää lukua:
”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.” Apt. 2: 32
Korinttolaiskirjeen luku 15 puhuu sekin tiivistetysti tästä kristinuskon perustotuudesta. Siitä jae 19 nousee vakavuudellaan kärjistetysti muistuttamaan arjen keskellä kulkevaa tavallista tallaajaa (tarkoitan itseäni):
”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.” 1. Kor. 15: 19