Koska olemme tulleet armahdetuiksi, voimme mekin armahtaa muita – ja armahtaa myös itseämme. Sama koskee lohdutusta: meitä on lohdutettu, ja sillä lohdutuksella voimme lohduttaa lähimmäisiä. Se lohdutus ei tule meiltä itseltämme, vaan häneltä, joka on ”kaiken lohdutuksen Jumala”. Hän on Raamatun mukaan Luoja, Isä, Lohduttaja ja Kaikkivaltias. Älä jätä tätä sanomaa kiven alle, vaan aseta …
Yövalvomisesta
Tänään juhannusaamuna heräsin lyhyeen ovipuhelimen soittoon. Kadulla kai joku summanmutikassa hapuili nappuloita päästäkseen ulko-ovesta sisään. Silloin tällöin – onneksi harvoin – kerrostalossa näin tapahtuu. Kello oli jo lähes kuusi, sopiva ylösnousuaika. Vain kohtuullisen verran unettomuutta itselläni ajoittain on. Joskus auttaa, että yrittää lueskella jotakin. Siinä voi iloisesti yllättyäkin. En harrasta ns peukalonpaikkasysteemiä, mutta sentapaisesta taisi …
Aprikointia
Vuosikymmenien ajan tuoreena pysyneen harrastuksen mielekkyys on vasta tänä kesänä alkanut vakavasti arveluttaa. Olen toki jo vuosikaudet ymmärtänyt tuotosten tarpeettomuuden ja merkityksettömyyden, mutta en ole asiaa sen kummemmin noteerannut, ennen kuin viime viikkoina. Ajattelin etsiä tilalle uusia harrastuksia, mutta vastaavantapaista korvaavaa ei löydy. Joitakin käsitöitä, lankoja ja puikkoja olen kaivanut esiin. Tyhjyyden tunne on yllättänyt …
Kaikki mitä tarvitsette
Viimekertaiseen 13.6. perustuen lasken tiheästä seulastani lävitse muistiinpanon yli 30 vuoden takaa. Se on kirjoitettu tiistaina 5.2.1991 klo 7.05 – 7.20. Lupaa miettiessäni sain kohdan 1. Tess. 2: 3, jossa apostoli Paavali perustelee omia motiivejaan. Niihin tahdon samaistua: ”- – Sillä meidän kehoituspuheemme ei lähde eksymyksestä eikä epäpuhtaasta mielestä eikä ole kavaluudessa puhuttua;” Kyseinen luku …
Älä ole liian tarkka
Ravistelet ajatuksiasi, seulot sanojasi, punnitset lauseet kultavaa’alla. Mitä silloin jää jäljelle talteen pantavaksi? Jääkö tärkein sanomatta, ydinajatus ilmaisematta? – Jää vain vanha, nurmettunut polku, jolla ei ole aikoihin kuljettu. Unohtunut kelopuiden kätköön. Tuore ruoho nousee sinne, missä on vapaata ilmaa ja taivaan valoa. Rönsytkin saavat vapaasti kiertää välillä maata myöten ja sitten taas nousta tukeutuen …