”Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.” Ps. 50: 15
Raamatun sana on tarkoitettu kaikille ihmisille. Se on Jumalan kädenojennus jokaiselle meistä kaikkina päivinämme, myös niinä vaikeina.
Olen miettinyt, millä tavoin osaisin kertoa tuoreimmasta läheisestä kokemuksesta. Se on ainutlaatuisen arvokas, enkä omilla sanoillani halua sitä latistaa tai haalistaa. Vastaavia ihmeellisiä tapahtumia yritetään usein jälkikäteen selittää pelkän järjen avulla, mutta eikö kaikenlainen parantuminen olekin oikeastaan ihmeellistä! – Elämme aina ihmeiden äärellä.
Tapahtui niin, että ihailtavan iäkäs isoveljeni sairastui koronaan. Kun hengitys alkoi äkillisesti kokonaan salpautua, hän tilasi ambulanssin ja pääsi nopeasti sairaalaan happea saamaan. Aluksi hän virkistyi, niin että soitti sukulaisille kuten minullekin tilanteestaan ja positiivisesta koronatestistä. Tila kuitenkin heikkeni seuraavina öinä, jolloin hän pääsi teho-osastolle. Siellä meni ensin paremmin, mutta kuitenkin jonakin noista päivistä mietimme jo hänen lähimmän omaisensa kanssa, uskaltaako enää ollenkaan toivoa paranemista.
Tärkeää oli se, mitä taustalla tapahtui! Itse uskon sen olleen ratkaisevaa. Kyseessä on rukouksen voima. – Toki yhdenkin ihmisen rukous kantaa ja auttaa, mutta silloin kun on mahdollista, niin uskon että usean kristityn – varsinkin suuren ryhmän – avunhuudoissa saattaa olla enemmän voimaa. Tässä tilanteessa mahdollisuus avautui ja veljeni alkoi uskomattoman nopeasti toipua. Hän pääsi teho-osastolta normaalille ja viime perjantaina 13.10. kotiin kymmenen vuorokauden sairaalassaolon jälkeen. – Kiitos Jumalalle, sairaalan henkilökunnalle ja rukoilijoille!
Tämä tapahtuma lienee annettu lahjana, vahvistuksena ja kutsuna ainakin meille omaisille ja sukulaisille ja kaikille tästä tietoisille harkiten ja uskoen vastaanotettavaksi. Ajattelin, että minun kuitenkin pitää yrittää pukea se sanoiksi epäonnistumisen vaarasta huolimatta. Kyseessä oli parantumisihme, jota kukaan tai mikään ei voi turhentaa. Palataan vielä alkusanoihin: ”- – sinun pitää kunnioittaman minua.”
3506 Tänään kiittää tahdon: