Aamuyöllä heräsin hetkeksi ajatusten alkuun: ”tänä vaikeana aikana…” ja koin, että lauseiden ketju olisi voinut jatkua. Uni kuitenkin voitti, ja niin oli hyvä.
Sen sijaan nyt kello yhdeksältä aamun ”annoksista” saan lukea: ”Herra vie minun asiani päätökseen. Herra, sinun armosi pysyy iankaikkisesti; älä jätä kesken kättesi työtä.” Ps. 138: 8
Keskeneräisiä asioita on monenlaisia ja paljon. Mitä arkielämään kuuluu ja mitkä vastuulleen on ottanut ne pitää hoitaa. Vähäisessäkin kuuluu olla uskollinen.
”Sitä tässä huoneenhaltijoilta ennen muuta vaaditaan, että heidät havaitaan uskollisiksi.” 1. Kor. 4: 2
Tämä raamatunkohta on kaiverrettuna sormuksessanikin. Se ei tunnu rasitteelta niin kauan kuin noudattaminen käytännössä on luontaisesti mahdollista. – Mutta ennen kaikkea:
”Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Keesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.” 1. Kor. 1: 9
”Luota Herraan” on kaksikielisessä Laululintu 2 -kirjassa. Sen kolmas eli viimeinen säkeistö on syntynyt julkaisemisen jälkeen eikä ehtinyt kirjaan.