”- – sen mukaan kuin uskoa on”
Tuskin mikään muu voisi olla ajankohtaisempi viesti nykyhetkeen(i) kuin Roomalaiskirjeen 12. luku. Se aukesi henkilökohtaiseksi ”mittariksi” ja vastaukseksi tiettyihin kysymyksiin ja kipuiluihin. Siihen ei ole mitään lisäämistä eikä siitä pois ottamista. Se on erittäin päivänkohtainen ja samalla ajaton sanoma.
Millä elämän laatua voi mitata? Onko sitä tarpeellistakaan miettiä ja mitata? Kuka meitä mittaa? Jos ei ole uskoa, onko silloin Elämääkään (isolla alkukirjaimella)? Usko laajasti käsitettynä tarkoittaa myös inhimillistä luottamusta ja toivoa.
On hyvä, jos saamme ulkopuolisia mittareita osataksemme toimia oikealla ja kohtuullisella tavalla milloin missäkin asiassa. Palaute on jokaiselle tarpeellista!
Room. 12 kokonaan