”Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta”, sanoo Saarnaaja (Saarn. 1: 2) ja on inhimillisessä viisaudessaan paljolti oikeassa. Mutta sanonta koskee vain niitä asioita, joista se on lausuttu.
Hän ei ole jättänyt sinua yksin ajatustesi keskelle. Herran omaksi otettu älköön kantako turhautunutta mieltä älköönkä niin kiintykö maailman turhuuteen, että hänen elämänkatsomuksensa järkkyisi, kun hän huomaa olevansa tomua.
Ihmisellä on iankaikkinen henki, Jumalalta saatu. ”Hän puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen.” (1. Moos. 2: 7) Tämä henki on niin kallisarvoinen, että Luoja itse halajaa sitä omakseen kateuteen asti. Jumala on painanut sormenjälkensä jokaiseen luomukseensa, sekä elolliseen että elottomaan. Ihminen on asetettu luomakunnan herraksi ja Jumalan töitten jatkajaksi. Hän toimii teissä tekojenne kautta monin tavoin. Saatte luoda uutta silloin, kun tottelette hänen neuvojaan ja johdatustaan. Itseltänne tämä on usein näkymättömissä, ettekä huomaa, että Jumala on se, joka vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.
Joskus Jumala panee teidät tehtäviin, joihin ette katso itseänne sopiviksi tai teistä tuntuu, kuin aikanne olisi jo ohi. Kuitenkaan mikään ei ole sattumaa, eikä Jumala ole erehtynyt. Hän valitsee ajan ja on aikojenne vakuus. Olkaa turvallisella mielellä ja luottakaa Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, joka on luonut kaikki näkyväiset ja näkymättömät ja jonka salaisuuksiin enkelitkin haluavat katsahtaa.
Jumala on uskollinen eikä hän salli teitä kiusattavan yli voimienne. Pysykää rohkealla mielellä kaikissa koetuksissa, jotka kohtaavat maanpiiriä ja sen asukkaita. Jumala on luvannut pelastaa omansa pahimmasta vihan ajasta, eikä perkele voi teitä vahingoittaa.
”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu-” 1. Moos. 2: 7
3944 Elävää savea: