Ehkä on sopimatonta puhua turhautumisesta, mutta viime aikoina – erityisesti eilen – olen vahvasti ollut sitä mieltä, että enää en kirjoita ainakaan uusia lauluja ym. jakoon. Niillä tuskin on mitään merkitystä kenellekään. Olin siis ajatellut lopettaa tämän, eikä se ole ensimmäinen kerta.
Tänä aamuna taas (hiukan kyllästyneenä) huomasin, että on mielessä säveliä. Toki ne olisi helppo heti jättää huomiotta ja vaientaa. Kuitenkin halusin mennä soittelemaan pianoa omaksi ilokseni. Sävelten kulku oli miellyttävää, mutta en olisi välittänyt kirjoittaa sitä nuoteiksi – ennen kuin mukaan alkoi tipahdella valmis sanoitus samalla kun melodia eteni. Näin syntyi tämä pieni laulu, joka sai nimekseen ”Kannattaa odottaa!” (Itse en kyllä odota mitään erityistä.)
Tämänpäiväiseen säätilaan tuo aihe sopii, joten menköön jakoon. Tuskin siitä vahinkoa on kenellekään, joka sen vielä viitsii kuunnella.
Tämänkään viestin tarkoitus ei ole kerjätä palautetta. Olen tottunut vaikenemiseen, mutta ehkä tarkoitus on vaientaa myös tekstien näyttäminen sivustolla. Sitäpaitsi Google on viime aikoina tulkinnut ne suoraan roskapostiksi.