Ja Jaakob antoi sille paikalle nimen Penuel, ”sillä”, sanoi hän, ”minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja kuitenkin on minun henkeni pelastunut”. Ja kun hän oli kulkenut Penuelin ohitse, nousi aurinko; mutta hän ontui lonkkaansa. 1. Ms. 32: 30-31
Tärkeä raamatunkohta 1. Ms. 32: 24-32 tekstiyhteyksineen kuuluu tämän päivän lukuohjelmaani. Raamatunopettajat ovat tätä Jaakobin taistelua usein käsitelleet, ja kirkoissa se on silloin tällöin saarnan aiheena. Nyt en käy näitä tarkemmin lainaamaan. Viimeksi kuultu erittäin valaiseva opetus oli muutama vuosi sitten Heinäveden kirkastusjuhlilla professori Lauri Thure’nin puheessa. Hänen opetuksiaan muutenkin suosittelen.
Mutta mitä Jaakobin taistelu Jumalan kanssa tänään sinulle ja minulle puhuu tai kirkastaa?
Aihetta sivuaa laulu kaksikielisessä Laululintu 1 -kirjassa. Linkistä voi lukea sanat, ja se kuuluu myös laulettuna:
https://www.laululintu.net/laulut/penuel/