Pysähdy kaikkinesi ja jää lepäämään Hänen kasvojensa aurinkoon. Hän on sinut kutsunut nimeltä. Eikö Hän sitten huolehtisi armonsa rakkaudella hetkestä hetkeen hänestä, joka on itsensä antanut eläväksi uhriksi.
Jumala on uskollinen. Hän ei väsy eikä näänny, kuten ihmiset uupuvat. Hänen voimastaan saatte uuden voiman. Niin jaksatte kulkea kaatumatta ja vaeltaa väsymättä. Lepopaikka on valmistettu päivänmatkan päähän. Riittää jokaiselle päivälle oma vaivansa.
Odota Herraa ja ole luja. Hänen näkymätön olemuksensa varjoaa sinut päivän helteeltä ja viruksilta.
Jumala ei ole liian suuri huolehtimaan vähäisimmästäkin asiasta aivan erityisellä rakkaudellla. Jos haavasi vuotavat verta, Hän sitoo ne aina uudelleen ja vuodattaa niihin suloista balsamia. Hän ruokkii sieluasi lupausten hunajalla. Älä halveksi Hänen tarjoamaansa ruokaa, sillä Hänen ruumiinsa on totinen ruoka ja verensä totinen juoma.
Ota vastaan syntiesi sovitus. Vaikka vaillinaisuus painaisi maahan asti, Hän tahtoo nostaa, kantaa ja pelastaa. Kuormasi voit jättää ristin juurelle, johon Ihmisen Poika oli naulittu. Hän on tullut pelastukseksi koko maailmalle, älä jää tämän pelastuksen ulkopuolelle. Usko, niin se tapahtuu. Jumala lahjoittaa uskonkin, kun pyydät. Ojenna vain kätesi, ja Hän nostaa sinut jaloillesi.
—
Tämänpäiväisen otsikon sanonta ”auringonkirkasta” jäi mieleen eräästä presidentti Sauli Niinistön haastattelusta.
—
Kirjoja selaillessa löytyy lauluja, jotka ovat itseltäkin täysin unohtuneita ja tuntuvat uusilta. Ne ovat vain siellä kansien sisällä, syntyessään ovat kylläkin olleet mieluisia tallentaa. Vähitellen, yksitellen kannattanee julkaista näitä lisää myös laulusivulla. Tässä yksi kirjasta Heijastuksia. Laulu avautuu klikkaamalla sen otsikkoa: